kirjoittaja: Juho
Pyörä pakattuna
Sain syksyllä 2022 kutsun CMA Europe Moto Partyihin ja siitä se ajatus lähti. Viimeisen illan renkaanvaihdon jälkeen lähdin Keski-Suomesta 16.5.23 tiistai-iltapäivällä ajamaan kohti Helsinkiä. Olimme sopineen treffit isän kanssa Orivedelle, jossa isä ilmoitti, että rengaspainevalvonta hälytti rengaspaineista. Olimme viikko aikaisemmin vaihtaneet isän pyörään renkaat ja siinä tohinassa oli vanteiden puhdistus jäänyt huonolle. Viereisestä korjaamosta saimme renkaisiin ilmaa ja matka jatkui. Loppumatkalla renkaisiin ei tarvinnut ilmaa lisätä. Ensimmäinen lyhyt ajopäivä oli varsin kostea lämpötilan ollessa 11 astetta. Lautan hyttiin astelikin pari miestä märissä ajokamoissa. Rukan gore-puku piti vettä, mutta vajaan vuoden vanhat ajokengät eivät. Hiekkatieajoon ostetut sadeasut olisivat olleet hyvät, kun vettä tulee kunnolla, mutta vaikka niitä hyllyssä katseli niin ei niitä tullut pakattua mukaan.
Keskiviikkoaamu valkeni kuivana ja hyttiaamiaisen jälkeen ajoimme lautasta ulos kuudelta. Olin suunnitellut, että ajettaisiin itäistä reittiä ja palattaisiin läntistä. Lähtöpäivän sade laittoi miettimään reittivaihtoehtoja, koska idässä säätiedotus näytti runsasta sadetta. Kartturi Pakarinen laittoikin viestiä, että lännessä sadealueen raja tulee nopeasti vastaan. Päätimme muuttaa reittiä ja mennä Varsovan kautta. Liettuassa alkoikin kunnon vesisade ja yhdellä tankkaustauolla alkoi niska tuntua kostealta. Sade loppui onneksi Varsovan jälkeen ja Puolan joutuisa moottoritie kuivattikin ajokamoja mukavasti. Yöpaikaksi valikoitui Citi Hotel’s Lodz, joka oli oikein siisti paikka. Päivä oli matkan pisin; reilu 1100 km ja päivälle tulikin mittaa 16 h.
Kenkien kuivattelua Puolassa
Torstaiaamuna lähdimme ajamaan kohti Slovakiaa Tšekin ja Itävallan kautta. Etelä-Puolassa maasto alkoi kohoilemaan ja isot keltaiset rypsipellot olivat hienon näköisiä. Tšekeissä moottoripyörillä ei tarvitse maksaa tiemaksuja, mutta Itävallassa tarvitsee. Rajalla yritin liian hätäisesti ostaa Itävallan tarraa Tšekin puolelta ja sellainen olisikin myyty 25 € hintaan/pyörä. Oikea tarra löytyi vähän edempää Itävallan puolelta hintaan 5,9 €. Ensimmäinen maistiainen vuorista saatiin Itävallassa, kun moottoritie nousi yli 800 metriin.
Ensimmäinen 800 m ylitys
Völkermarktista suuntasimme pienemmille teille kohti Kranjia (Slovenia). Kahden päivän moottoritieajamisen jälkeen tunne oli kuin olisi kevätlaitumelle kirmannut ja ensimmäiset neulansilmämutkat olivat erittäin mielenkiintoisia. Majapaikaksi löytyi Gesthouse Pri Zalogarju. Matkaa kertyi 970 km ja perillä olimme yhdeksän maissa. Keli oli koko päivän kuiva, mutta ajankohtaan nähden viileää.
Slovenian vuoristoa
Gesthouse Pri Zalogarjussa oli tarjolla katospaikka
Perjantain määränpää oli Hotel Modena Trogirissa ja CMA Europe Moto Partyt. Navigaattoriin valitsin asetuksen "vältä tietullit". Aamupäivä meni Slovenian kapeilla vuoristoteillä näkyvyyden ollessa välillä 20 m. Rijekan (Kroatia) jälkeen keli alkoi lämmetä ja vihdoin ajopuvun alta sai riisua kerrastot pois. Kroatian rannikkotie on motoristin unelma, mutkaa riittää ja pinta on hyvässä kunnossa.
Pohjois-Kroatian rannikkotiellä
Ajoimme hyvän matkaa kolmen moottoripyörän perässä, jotka menivät sopivaa vauhtia. Moottoripyörien vauhdit olivat reitillä varsin korkeita. Ohitimme matkalla muutaman harrikan ja yhden suomalaisryhmän, mutta muuten pyörät menivät lujaa ohi. Rannikkotieiloittelun jälkeen tie suuntasi sisämaan pitkille suorille. Perille saavuimme sopivasti, että kerkesimme majoittua ennen päivällistä.
Päivällismaisemat Hotel Modenassa
Lauantai oli taukoa ajamisesta. Aamupäivän miitin jälkeen lähdimme Kouvolan CMA-vahvistusten kanssa käymään Trogirin vanhan kaupungin kapeilla kujilla ostamassa tuliaiset ja satamassa syömässä. Kaffille päädyimme Kouvolan porukan residenssiin ja tulipa siellä jouduttua Esan videohaastatteluun. ”Kolme kovaa” haastattelu löytyy CMA Kouvola Youtube-kanavalta. Varsin mukavan päivän päätteeksi suuntasimme takaisin Hotel Modenaan. Päivälle olisi ollut myös muuta järjestettyä ohjelmaa mm. ympäriajo ja bikegames, mutta aina ei voi kaikkea saada. Olipa päivän aikana rempattu mopoa ja etsitty tiivisteliimaa. Reissun päällä on vaikea löytää paikallista Motonettiä ja seuraavan reissuun voisi olla hyvä varustautua bensankestävällä tiivisteliimalla. Tapahtumasta jäi mieleen yhteys, joka oli eri maiden CMAlaisten välillä.
Trogirin kapea kuja
Sunnuntaina päätimme lähteä heti aamupalan jälkeen, vaikka tapahtuma puolelle päivälle jatkuikin. Reitti kulki sisämaan puolella varsin mukavia teitä ja pienellä suunnittelulla löytyy myös pienempiä teitä ajettavaksi. Matkalla pysähdyimme katsomaan Plitvicen kansallispuiston vesiputouksia.
Plitvicen vesiputouksia
Tulomatkalla syömiset jäivät hieman vähemmälle, paluumatkalla asiaa päätettiin korjata. Fast food Kvart tarjosikin reilun kokoisen hampparin ja pitkäkaulaisen kokiksen. Samalla pysähdyksellä kerkesi hyvin hoitamaan Unkarin e-vinjetin kuntoon. Karlovacista suuntasimme pääteitä kohti Budapestiä. Ennen maksullista tietä Kroatiassa saa portilta lipukkeen ja poistuttaessa maksetaan lipuketta vastaan. Pienten sähläysten saattelemana opimme, että yksi pyörä kerrallaan ja portin jälkeen saa otettua porukan kasaan. Budapestin läpi ajoimme yhdeksän maissa pimeyden jo laskettua ja yöksi Hotelli Luxoriin. Kaupungin läpi ajaessa tuli tunne, että majoittua olisi voinut jo iltapäivällä ja käydä katselemassa paikkoja. Hyvänä vinkkinä ennen matkaa saimme, että jos majoittuu ison kaupungin liepeillä niin kannattaa illalla mennä jo kaupungin ohi.
Maanantaiaamuna liikenne olikin vilkkaampaa, mutta pääsimme hyvin jatkamaan matkaa. Navigaattoreihin laitettiin "vältä maksullisia teitä" ja suuntasimme kohti Slovakian Tatry-vuoristoa ja ennen matkaa suositeltua 537-tietä, joka oli valitettavasti monin paikoin remontissa.
Tatry-vuoristo
Puolan rajaseutu näytti varsin vauraalta ja tarjosi paljon pieniä kyliä läpiajettavaksi. Loppumatka Lubliniin oli varsin yksitoikkoinen ja Kaakkois-Puola jäi mieleen mitäänsanomattomana paikkana. Lublinissa Hotel Luxory tarjoili reissun parhaan majapaikan. Puolassa majapaikat ja aamupalat olivat muutenkin reissun parhaita.
Famosa tarjosi reissun parhaan päivällisen, Slovakia
Tiistaina matka jatkui kohti Via Balticaa ja Pärnua. Puolassa tielle oli tippunut isohko kivi, jota takana tullut isä ei kerennyt väistämään. Pystyssä onneksi pysyttiin ja vaikka kudokset renkaan kyljestä näkyivät, niin paineet pysyivät reissun loppuun. Pari viikkoa reissun jälkeen menin isän pyörällä lakkiaisiin ja hieman ennen juhlapaikalle pääsyä rengaspainevalvonta alkoi hälyttämään. Rengas oli alkanut vuotaa ruhjeen kohdalta ja lopuksi rengas paikkausyrityksestä huolimatta varustettiin sisäkumilla. Onneksi kuitenkin rengas piti reissun ajan eikä rengastöihin tarvinnut alkaa Puolan maaseudulla. Yöpaikaksi valikoitui suomalaisten täyttämä ESTONIA Medical Spa & Hotel.
Keskiviikkona ajelimme Tallinnaan 13:30 lautalle. Lautasta lähdettäessä keli oli hellelukemissa, ja fiilikset olivat varsin korkealla hyvästä reissusta. Hyvä fiilis katosi 13 km ennen Hyvinkäätä, kun F800GS hyytyi motarin varteen. Parin tunnin odottamisen jälkeen hinuri vei pyörän varastoon Hyvinkäälle ja me jatkoimme matkaa kaksi päällä kohti Keski-Suomea. Gessu kotiutui reissusta perjantaina ja syyksi lopulta paljastui porsinut tasapainoakselin liukulaakeri, joka oli tehnyt selvää lohkosta ja akseleista.
Tallinnan lautalle ei tarvinnut odotella yksin
Pikku-gessu jaksoi kaksi päällä perille, mutta kyytiläinen taisi hieman kangistua
Reissu oli lopusta huolimatta onnistunut ja varjelusta riitti, että mitään isompaa ei sattunut. Reissun majapaikat varattiin iltapäivisin lennosta ja se toimi hyvin sesonkiajan ulkopuolella. Hieman edullisemmin olisi voinut päästä, jos majapaikkoja olisi katsonut etukäteen. Matkakustannus ilman etukäteishankintoja oli noin 1000 € ja kilometrejä kerkesi kertyä ennen konerikkoa 5500 km.
Murheellinen pelikaani kotiutui pari päivää myöhemmin