MOOTTORIPYÖRÄT INTOHIMONA

Urheilu ja moottoripyörät olivat minulle mieleen jo lapsuudesta. Jaoin mainoslehtiä saadakseni rahaa moottoripyörään. Niinpä sainkin jo 13-vuotiaana hankittua ensimmäisen mp:n, Jawan. Ajokorttiahan ei vielä tuossa iässä ollut, mutta se ei menoa haitannut. Järven jäällä pääsi hurjaan vauhtiin. … Mutta mennään alkuun. Synnyin Tyrväällä. Perheessämme oli neljä lasta. Isäni maalasi taloja ja tauluja. Hän oli alkoholisti, jonka palkkarahat menivät usein juomiseen. Perheemme muutti paikkakunnalta toiselle ja asunnosta toiseen tiuhaan tahtiin. Koulunkäynti oli katkonaista. Elimme köyhissä oloissa, ja vastuu perheestämme huolineen ja murheineen jäi äitimme kannettavaksi. Sukulaisissamme oli monia uskovaisia. Äidin muistan opettaneen meille lapsille vain iltarukouksen ”Levolle lasken, Luojani”.

Kotona elämä jatkui turvattomana. Isä antoi katteettomia lupauksia elämän muuttumisesta. Minun oli vaikea keskittyä koulunkäyntiin, mutta halusin oppia itse korjaamaan menopelini viat ja sain käytyä ammattikoulun konekorjaamolinjan.

Saatuani 16-vuotiaana mp-kortin suuntasin motocross-ajoon. Pääsin vuonna 1969 legendaarisen Ilkka Heinäahon oppipojaksi ja taitojen kasvaessa osallistuin myös erilaisiin moottoriurheilu kilpailuihin. Mutta tämän harrastuksen myötä tuli minulle ongelma: raha. Sitä ei ollut eikä sitä tullut mistään itsestään. Ystävystyin muutamien toisten kapinallisten kavereiden kanssa, jotka rahoittivat moottoripyöräilynsä epärehellisillä keinoilla. Tässä puuhassa en ehtinyt olla kauan, vaan jo samana vuonna avattiin minulle vankilan ovet.

VANKILA 

Nuorisovankilan ovet avattiin ja tuntui todella karmealta. Pian totutuin vankilan rytmiin ja pääsin vauhtiin kavereiden kanssa siellä. Nostelimme painoja ja muutenkin urheilimme sekä päivisin olimme konekorjaamolla töissä. Silti oli tyhjä olo sisimmässä. Kävin jopa raamattukirjekurssinkin siellä. Vankilan kirkossa kävimme kavereiden kanssa hartaustilaisuuksissa ja siellä olo tuntui paremmalta.

KOVA VAUHTI

Rangaistuksen kärsittyäni ja vapaalle jalalle päästyäni uskovat sukulaiset yrittivät puhua minulle Jumalasta, mutta minulla oli liian kova vauhti päällä. Jatkoin siitä, mihin olin jäänyt, eli moottoriurheilun ja aina välillä laittoman bisneksen parissa. Eikä aikaakaan, kun minut taas toimitettiin telkien taakse, nyt kolmeksi vuodeksi. Vankila oli suolla ja siellä oli tuimat tuulet ja muutenkin ankeata. Urheilu jatkui sielläkin ja sain hyviä kavereita kotikaupungistani joiden kanssa aikaa siellä vietimme. Sellissä oli aikaa ajatella, ja kun moottoripyörät pyörivät päässäni sielläkin, sain ajatuksen mp-kerhon perustamisesta Jyväskylään. Ajattelin vähän hyvittää kun oli tullut tehtyä pahaa, että näin voisi tekojaan edes vähän hyvittää.

Vapauduin kaksi vuotta tuomiota istuttuani, ja tuota pikaa oli mp-kerho Jyväskylän Moottoriklubi hyvien kavereideni kanssa pystyssä. Kilpailin jälleen moottoripyörillä päälajina motocross. Talvisin ajoimme jäärataa kilpaa. Pääsin myös Jyväskylän kaupungille töihin ohjaamaan muun muassa poikien harrastustoimintaa pyörien parissa. Ympärilläni oli hyörinää ja pyörinää, mutta sisimmässäni tunsin silti kalvavaa yksinäisyyttä ja synkkyyttä. Jengielämä oli tullut perheen tilalle. En olisi jaksanut ottaa vastuuta aviopuolisosta ja lapsista. Toimintaa piti lisätä. Kehonrakentajakaverini kanssa pistimme pystyyn kuntosalin ja hankimme myytäväksi Kawasakeja. Hetken aikaa tunsin itseni suureksi liikemieheksi, mutta pohja putosi, kun poliisit saapuivat taas. Vanhat selvittämättömät rikokset veivät minut nyt Mikkelin lääninvankilaan.

MURTUNUT SYDÄN

Tällä kertaa masennuin. Tajusin, että elämäni ei voi jatkua näin. Isäni oli kuollut ja äitini sairaana. Minä olin 29-vuotiaana taas vankilassa. Siinä epätoivoisena mennyttä ja mahdollista tulevaa pohtiessani muistin isäni siskon. Hän ainakin oli rukoillut paljon puolestani, ja kyllä varmaan muutkin uskovat sukulaiseni… Voisiko Jumala auttaa minua? Aloin lukea Raamattua. Kun vankilan kappelissa pidettiin hengellinen tilaisuus, astelin sinne. Tunsin Jumalan puhuvan minulle tuossa tilaisuudessa. Siellä kerrottiin, että voisin löytää rauhan Jumalan kanssa Jeesuksen kautta. Olisin halunnut pyytää rukoilemaan puolestani, mutta kavereiden takia en kehdannut nostaa kättäni rukouspyynnön merkiksi. En saanut unta illalla ja mietin, miten pitkä on ikuisuus, ja millainen se olisi ilman Jumalaa. Yön pimeydessä sellini vuoteella, kämppäkaverin nukkuessa, minä itkien pyysin Jumalaa elämääni: ”Herra Jeesus, jos sinä olet jossakin olemassa, niin auta minua! Anna mun syntini anteeksi ja anna mulle uusi elämä!” Se rukous tuli murtuneesta sydämestä ja se kuultiin taivaassa. Aamulla sydämessäni käytiin kamppailua: unohtaako yön tapahtuma vai lähteäkö Jumalaan luottaen eteenpäin? Ensimmäisen merkin Jumalan alkamasta työstä itsessäni huomasin lentopallopelissä. Peliä pelattiin yleensä kirosanojen raikuessa, varsinkin epäonnistuneen lyönnin jälkeen, mutta nyt ei minulla ollutkaan enää kirosanoja! Ihmettelin sitä itsekin.

UUSI SYDÄN JA RAAMATTU

Hakeuduin vankilapapin vetämään raamattupiiriin, jossa pääsin sisälle hengellisiin asioihin. Ymmärsin myös, että Raamattu on uuden elämäni käyttökirja, ja aloin tutkia sitä paremmin. Minut siirrettiin Sukevalle, jossa monet vanhat rötöskaverini kärsivät tuomioitaan. Mieltäni askarrutti ajatus, miten heidän kanssaan nyt pärjäisin, uutena miehenä. Olihan minussa toteutunut Jumalan sana: ”Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Katso, vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle” (2. Kor. 5:17). Jumala tiesi kaiken ja ohjasi elämääni. Yllätyksekseni Sukevalla oli uskovaisia vanginvartijoita, jotka rohkaisivat minua uskon tiellä. Liityin sielläkin raamattupiiriin ja todistin Vapahtajastani myös vankilan kirkossa. Kyllä vanhoilla kavereillani riitti ihmettelemistä minun uskoontulossani.

STUNT MAN

Loppuvuodet vankila-ajastani käytin opiskeluun. Vapauduttuani opiskelin raittiussihteeriksi. Perustin kaverini kanssa mp-kerhon Petäjävedelle ja ajoimme jälleen kilpailuissa. Fresh-Car-Cycle -showssamme ystäväni hyppi autojen yli mönkiäisellä ja minä moottoripyörällä. Markkinoimme vauhtia, raittiutta ja savutonta elämäntapaa tuhansille suomalaisille. Kiertelin myös kouluissa samoissa merkeissä mukanani videotykki ja moottorikalustoa.

En kuitenkaan matkustellut vain hyvien elämäntapojen merkeissä. Sydämessäni paloi tuli saada kertoa Jeesuksen rakkaudesta ja voimasta, jotka tullessaan ihmisen sydämeen voivat muuttaa kurjimmankin elämän.

HENGELLINEN KASVU

Seurakunnasta sain uusia ystäviä ja hengellisen kodin, jossa opettelin perhe-elämää. Itsensä hyväksyminen, anteeksipyytäminen ja -antaminen sekä vastuullisen elämän oppiminen vievät aikaa, mutta Jumala on kärsivällinen ja armollinen.

Vuosien saatossa olen saanut kokea Jumalan suurta johdatusta. Paitsi, että Hän on johdattanut minut seurakuntaan, raamattuopiston kursseille ja niin edelleen, Hän johdatti minulle vuonna 1987 rakkaan vaimon, Tarun. Perheeseemme kuuluvat nyt kolme ihanaa lasta.

HENGELLINEN - JA LÄHETYSTYÖ BALKANILLA

Haluamme yhdessä rukoilla ja palvella Jumalaa ja auttaa lähimmäisiämme uskon tielle. Olen saanut tehdä evankelioimistyötä nyt jo vuosia Suomessa ja muualla. Kesäisin kierrämme nuorten kanssa busseilla ympäri maatamme evankelioiden ihmisiä Operaatio-Joosua aktion merkeissä. Olen ollut mukana perustamani kerhon toiminnassa sekä GospelRiders-kerhossa

Pari vuotta sitten perustin myös CMA Suomi-Finland kristillisen mp-kerhon joka toimii jo vilkkaasti maassamme.

Tällä hetkellä työpaikkani on Albaniassa, jossa me olemme vaimoni ja nuorimman tyttömme Essin kanssa. Vanhemmat lapsemme Tiia ja Daniel opiskelevat Suomessa. Olemme olleet Tiranassa jo kuusi vuotta. Tarkoituksemme on myös täällä vahvistaa perustamaani kristillistä mp-kerhoa CMA Albania. Suunnitteilla on perustaa samanlainen kerho myös Kosovoon ja muuallekin Balkanille. Meillä on käytössä albaniankielinen motoristiraamattu, joka osoittaa Albanian ja koko Balkaninkin motoristeille, mikä tie vie perille.

Olen nyt onnellinen yhden tien mies. Olen löytänyt elämääni sisällön ja tarkoituksen Jumalan yhteydessä. Haluan kulkea elämän tietä, ja sen viitoittaa meille vain Jeesus: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän tykö muuten kuin minun kauttani” (Joh. 14:6).

Tule sinäkin, jos et vielä ole vielä tällä elämän tiellä! 

Rukoile tämä syntisen rukous:

Jeesus Kristus, tässä olen syntisenä edessäsi. Tule elämääni ja muuta se. 
Anna kaikki syntini anteeksi nimessäsi ja vapauta kaikista riippuvuuksista jotka eivät elämääni kuulu.
Tahdon seurata Sinua tästä eteenpäin. Täytä minut Pyhällä Hengellä.
Anna minulle voimaa tunnustaa muillekin ihmisille, että Jeesus on minun Herrani ja ainoa pelastaja.
Kiitos, että nyt tunnen olevani Sinun omasi.
Jumala tarvitsee Sinua ja sinä Häntä

Matti Natri +358 45 884 3330 / +355 69 60 19931

https://www.facebook.com/mattinatri

 

MY TESTIMONY 


I was born in Finland. My parents had four children in our family, and I was the oldest.
My father painted houses and pictures, but when he got his salary, he spent it on alcohol. He was at times very aggressive when he got drunk. We moved many times from town and apartment to another. Mom tried to earn living, and she was a good cook, but our home was not a loving, peaceful, environment. She also taught me a prayer. But I often went to sleep with fear in my heart.

MY FIRST LOVE – BIKES

I could not concentrate at school. I liked sports and motorbikes. I delivered newspapers to earn money for my first motorbike, Jawa, which became my great love at the age of 13. I practiced outside the roads until I turned 16 and got my driving licence. I also started lifting weights and practising motocross. When riding fast I could suppress for a moment my troubles. I competed in motocross.
I became friends with fatherless boys. We were rebellious. We stole to get money for our motorbikes. We didn’t respect the speed limits or the police. I graduated from school, but didn’t care for a normal life.

PRISON

After some time the police found out about our thefts, and I was sentenced to prison as a juvenile delinquent at the age of 18. I felt horrible. But after a while I got adjusted to the daily routines and made friends there with other boys who liked lifting weights.

SPEED

When I got out I continued my lifestyle, speeding it up even more, if possible, although my aunts and uncle reminded me of God and going to church. But I was busy with racing my bikes and making money for it in a lawless way. Riding and racing the bikes was the only thing I knew how to enjoy, and I was good at in life.
Later I was sentenced to prison for the second time. This was a gloomy place in the middle of mire.
But soon I managed to fill my days dreaming of a biker club and lifting weights to keep fit.

BIKER CLUB JMK 

When I got out I started a motorbike club. We got a club house and we had lots of activities. I raced motocross in the summer and raced on the ice in the winter. I started a gym business with a bodybuilder friend. We sold Kawasaki bikes too. I yearned for true acceptance and love but I didn’t dare to commit myself to a deep relationship as a marriage would have required. In the gang I forgot my loneliness as I had people around me all the time. It felt good to be a businessman.
Then one day the police came in, and since I had earlier done some dishonest work, I got sentenced to prison, once again.

BROKEN HEART

This time I got really depressed. All I had was broken dreams. I was 29 and I realized that I was in a vicious circle; crimes, prison, freedom, crimes… My father had died and my mom was ill. My little brother was still at home. I had no idea how to change my life but I felt terrible, and I really wanted a change. As I was thinking of my past and my possible future I felt desperate. Then I remembered my relatives who had talked to me about Jesus. I got a Bible and started to read it in my cell.
I went to a Christian meeting that was held in the prison and listened to the songs about the love and forgiveness of God, and a man share about how he found peace with God through Jesus. I got some cassettes with a Christian message, and started to listen to them in my cell. I wondered if God could help me?
One Sunday there was another meeting. The speaker asked if someone would like to accept the forgiveness of sins that Jesus Christ offers to everyone who believes in him. He explained that Jesus died on the cross, as an innocent, holy sacrifice, willingly took upon himself the punishment that belonged to us all, since all people have sinned. Jesus rose from the dead, is alive and offers salvation as a free gift to us, but we need to receive it to have eternal life in Heaven.
I was touched, but still too proud to publicly admit that I needed God’s help.

MEETING GOD

That night when I went to bed, I listened to a tape with a Christian message. I began to think how long time is eternity. I couldn’t sleep. I felt God was asking me where I would spend the eternity if I should die tonight. I knew I would go to hell. The battle in my heart kept me awake although my roommate was already deep asleep. Finally I broke into tears, gave up my pride, and asked God to forgive me my sins and give me a new life. After that I fell peacefully asleep.
The following days I read the Bible, and was surprised that I didn’t swear like I used to when we played volleyball.

NEW LIFE

I began to attend the meetings regularly, and some christians visited me and encouraged me by reading the Bible with me and praying with me. As I read the Bible and I told the other inmates that I had accepted Jesus as my saviour, I was strengthened in my faith. I felt great peace and relief although I had to stay in the prison for two more years. The love of God started to change my attitudes. I learned bit by bit to accept myself, forgive others, and respect authorities.
When I was released, I joined a church and found new friends there. Some old friends tested me and didn’t first believe I had changed. I had to clear my relationships with different people. I wanted to learn to live honestly, and I could see how God started to bless my life.

RIDING FOR JESUS

Later I went to a Bible school. I’ve been a follower of Jesus for 30 years now. I still like bikes, but now I ride with Jesus and for Him. I’ve been in Gospel Riders (www.gospelriders.fi); a Christian biker club in Finland. Then a couple of years ago I started Christian Motorcyclists Association Finland (CMA Finland, www.cma.fi) that now has active operations in the country.

Together with my dear wife Taru, we’ve been married for 25 years. We have been given three lovely children. We serve the Lord as a family where ever Jesus leads us. We have been in Tirana, Albania for six years. The elder children, Tiia and Daniel are now studying in Finland. My desire is to reach out to the bikers in Balkan with the love of Christ. I'm working to strengthen CMA Albania, which I also founded here. My vision is to build a basis for CMA to Kosovo and the rest of the Balkans. We have Albanian biker Bible, that will reveal the way home for bikers in Albania and the Balkans.

Jesus said: I’m the way, the truth, and the life. Nobody comes to the Father except by me.

He is the way to heaven. Welcome to His way.

Matti Natri, biker evangelist
Founder of CMA in Albania.

https://www.facebook.com/mattinatri

 

DESHMIA IME

Une kam lindur ne Finlande. Ne familjen tone ne ishim 4 femije dhe une isha me i madhi. Babai im lyente shtepi dhe pikturonte, por kur merte parate ai i shpenzonte me Alkol. Nganjehere ishte shume agresiv kur dehej. U zhvendosem disa here nga qyteti dhe nderruam shtepi. Mamaja ime ishte nje guzhiniere shume e mire dhe u perpoq te fitonte per te jetuar, por ne shtepine tone nuk kishte shume paqe, dashuri. Ajo me mesoi gjithashtu nje lutje, por une shpesh shkoja te flija me frike ne zemren time.

Dashuria ime e pare- Motorrat

Nuk mund te perqendrohesha ne shkolle. Me pelqenin sporti dhe motocikletat. Shperndaja gazeta  per te mbledhur para per te blere motorin tim te pare Jawa, qe u be dashuria ime e madhe ne moshen 13 vjecare. Une e ngisja motorin fshehurazi derisa u bera 16 vjec dhe mora patenten. Kur e ngisja motorrin me shpejtesi per nje moment me largoheshin shqetesimet.

U bera shok me disa djem dhe u beme rebel. Ne vidhnim qe te kishim para per motocikletat. Gjithashtu nuk respektonim kufijte e shpejtesise ose policet. Une u diplomova ne shkolle por nuk me interesonte fare nje jete normale.

Burgu

Pas disa kohesh policia zbuloi per vjedhjet tona dhe une u futa ne burg si nje keqberes minoren ne moshen 18 vjecare. U ndjeva shume keq. Por pas njefare kohe u mesova me rutinen e perditshme dhe bera miq te tjere, te cilet pelqenin te ngrinin pesha.

Shpejtesia

Por, kur dola nga burgu vazhdova perseri stilin e jetes se meparshme duke i pershpejtuar gjerat akoma dhe me shume megjithese tetot dhe xhaxhallaret e mi me kujtonin shpesh Zotin  dhe te shkoja ne kishe. Por une isha i zene me te ngarat e motorave, garat dhe fitimin e te ardhurave ne nje menyre jo te ligjshme. Te ngaret e motorrave dhe garat ishin te vetmet gjera qe me kenaqnin me shume. Me pas me futen perseri ne burg per here te dyte. Ky ishte nje vend i njohur per veshtiresite e tij. Por shpejt ja dola ti mbushja ditet e mia duke enderruar per nje klub motociklistash dhe per ngritje peshash.

Klubi i Motorrave JMK (www.jmkmc.fi)

Kur dola nga burgu hapa klubin e motocikletave dhe kishim shume aktivitete. Une beja gara me motorra ne vere dhe reshqisja ne akull ne dimer. Bashke me nje mikun tim hapem nje palester. Ne shitem gjithashtu motocikleta Kawasaki. Deshiroja pranimin e vertete dhe dashurine, por nuk mund te guxoja qe ta perfshija veten time ne nje mardhenie te thelle, sic eshte martesa. Ne grupin tone e harroja vetmine time pasi kisha shume njerez rreth e rrotull meje gjate gjithe kohes. Ndihesha mire qe isha biznesmen. Kur nje dite erdhi policia dhe duke qene se kisha bere perseri pune te pandershme me kapen dhe me futen ne burg perseri.

Zemra e Thyer

Kesaj radhe u depresionova me te verete. Gjithcka  qe kisha ishin endrra te thyera. Isha 29 vjec kur kuptova se isha ne nje rreth vicioz, krime, burg, liri, krime. Babai im kishte vdekur dhe nena ishte semure. Vellai im i vogel ishte akoma ne shtepi. Nuk e kisha idene si ta ndryshoja jeten time, ndihesha keq dhe ne te vertete kisha nevoje per nje ndryshim. Ndersa mendoja per te kaluaren time dhe te ardhmen u ndjeva i trishtuar. Pastaj kujtova kusherirat e mia qe me kishin folur per Jezusin. Mora nje Bibel dhe fillova ta lexoja ne qeline time. 

Shkova nje nje takim te krishtere qe behej ne burg dhe degjova kenge rreth dashurise dhe faljes se Perendise dhe nje burre deshmoi se si kishte gjetur paqe me Zotin permes Jezusit. Mora disa kaseta me mesazhe te krishtera dhe fillova te degjoja kasetat ne qeline time. Habitesha sesi Perendia mund te me ndihmonte?

Nje te djele tjeter ishte nje takim tjeter. Folesi pyeti nese qofte se ishte dikush qe donte te pranonte faljen e mekateve qe Jezusi i ofronte gjithsecilit qe beson ne te. Ai shpjegoi se Jezusi vdiq ne kryq i pafajshem beri nje sacrifice te shenjte dhe mori mbi veten e tij denimin qe duhet te kishim marre ne qe kur njerzit kishin filluar te mekatonin. Ai tha se Jezusi u ringjall, eshte i gjalle dhe ofron shpetimin si nje dhurate falas per ne, por ne duhet ta pranojme ate qe te kemi jeten e perjetshme ne qiell. Une u preka por isha akoma krenar qe te publikoja pranimin qe une kisha nevoje per Zotin.

Takimi me Zotin

Ate nate kur shkova te flija degjova nje kasete me mesazh te krishtere. Fillova te mendoja se sa e gjate eshte perjetesia. Nuk mund te flija. Ndjeva Zotin qe po me pyeste mua se ku do ta kaloja perjetesine ne qofte se do te vdisja ate nate ? E dija ne zemren time qe do te shkoja ne ferr ky mendim me mbante zgjuar pavarsisht se shoket e mi te dhomes tashme ishin ne gjume te thelle. Me ne fund shpertheva ne lot, thyeva krenarine time dhe i thashe Zotit te falte mekatet e mia dhe te me jepte nje jete te re. Pas kesaj me zuri gjumi. Ne ditet ne vazhdim lexoja biblen dhe vura re qe nuk betohesha sic beja me perpara kur luaja volejboll.

Jeta e Re

Fillova ti ndiqja takimet rregullisht dhe disa te krishtere me vizitonin dhe me inkurajonin duke lexuar Biblen se bashku dhe duke u lutur me mua. Ndersa lexoja biblen dhe ju thosha te tjereve se Jezusi me shpetoi, une u forcova ne besim. Ndjeva paqe te madhe dhe qetesi pavarsisht se kisha dhe dy vjet te tjera per te ndenjtur ne burg. Dashuria e Zotit filloi te ndryshonte zakonet e mia. Mesova te pranoja vetveten , te falja te tjeret dhe te respektoja autoritetet.

Kur u lirova nga burgu fillova te shkoja ne nje kishe dhe aty lidha miqesi te reja. Disa miq te vjeter me provonin dhe me testonin dhe ne fillim nuk ju besohej qe une kisha ndryshuar. Duhet te hiqja dore nga nje shoqeri qe kam pasur me pare. Doja qe te jetoja ndershmerisht dhe vetem atehere e pash se Zoti filloi te bekonte jeten time.

Te perdoresh motocikleten per Jezusin

Me vone shkova ne nje shkolle biblike dhe tashme jam nje ndjekes i Jezusit qe prej 25 vitesh. Akoma me pelqejne motocikletat, por tani e ngas motocikleten me Jezusin dhe per te. Kam qene ne klubin e motociklistave ne Finlande (www.gospelriders.fiJam martuar me gruan time te dashur Taru qe prej 20 vjetesh dhe kemi tre femije te mrekullueshem. Ne i sherbejme Perendise si nje familje ketu ne Shqiperi dhe jo vetem ketu po kudo qe ai na therret. Deshira ime eshte te arrij motociklistet ne Ballkan me dashurine e Krishtit.

Jezusi tha: "Une jam rruga e verteta dhe jeta askush nuk vjen tek Ati pervec se nepermjet meje". Ai eshte rruga per ne Qiell, Miresevini ne rrugen e Tij.

Matti dhe Natri evangjelist .
This email address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.
+355 696019931  / +358 458843330

Go to top

JSN Boot template designed by JoomlaShine.com